Powered By Blogger

tiistai 28. kesäkuuta 2011

ARKI SAAPUI..JA SURU...!!!

Hei taas kaikki blogi ystävät ja täällä vierailevat!!
Meillä Juhannus sujui täällä kotona ihan mukavasti...saunassa käytiin..talviturkin heitin pois..ja hui miten kylmää vesi oli vieläkin,huh!!Sitten grillailtiin pariin otteeseenkin,pelattiin korttia..ja vaan oltiin rannassa...
KUNNES tuli juhannus yö,ja suru uutinen iski tajuntaani oikein olan takaa...
Läheinen sukulaismies on kuollut..juhannusyönä...hän oli vasta nelikymppinen,juuri mennyt naimisiin,ja eli elämänsä onnellisinta aikaa....ei,hän ei kuollut onnettomuudessa,vaan nukkuessaan...onneksi poislähtö oli kivuton.Hänellä oli aivokasvain...
Olen ollut nämä päivät kuin unessa..en ole jaksanut tehdä mitään,ja ne sanat,jotka hänen vaimonsa suusta tuli puhelimessa...`Jukka on kuollut..`,soivat minun päässäni vähän väliä..en oikein usko sitä vieläkään,en millään...kait se sitten tulee todeksi,kun on hautajaiset 2 viikon päästä...
Että semmoista täällä meillä...en ensin meinannut kirjoittaa koko asiasta...mutta en jotenkin osannut muutakaan..kait mun oli pakko saada ilmaista asia jotenkin täällä blogissa..jo siksikin,että nyt on ollut vähän hiljaiseloa kommentointienkin suhteen..olen kyllä yrittänyt jotain kommentoida,mutta aika vähäiseksi on jäänyt,ANTEEKSI siitä.Käyn kyllä blogeissanne,että saisin ajatuksia vähän muualle tuosta uutisesta,mutta älkää ihmetelkö,jos en ole heti kommentoimassa...ja luen kyllä ihanat kommenttinne,KIITOS niistä!
Senni,olit liittynyt lukijaksi,Tervetuloa,ja toivottavasti jaksat seurailla höpinöitäni laidasta laitaan...
On se muuten kumma,kun tämä minunkin blogini piti olla pelkkä sisustusblogi...niin tänne tulee sitten kuitenkin postailtua kaikesta muustakin,kuten minä nyt tässä juuri teen...kait tästä muodostuu myös jonkinlainen päiväkirja arjen tapahtumista,eikä sitäpaitsi minulla ainakaan sisustusrintamalla ihan niin usein asiat muutu,että vois postailla vain siitä parikin kertaa viikossa...!!
Sytytin lauantai aamuna yhden valkoisen kynttilän Jukalle,ja kävin keräämässä `hänelle`kimpun kukkia kynttilän viereen.....



         "Jokainen lähtö voi olla viimeinen,
      jokainen hyvästijättö ikuinen"

Lämmöllä ja rakkaudella sinua Jukka muistamme sinua koko perhe.Olit meille tärkeä.


...Sitten sunnuntaina kävin kukkakaupassa,ja lähetin hänen vaimolleen surunvalittelun...valkoista liljaa,harsokukkaa ja vihreää..mielestäni kimpusta tuli nätti....




No,ei meidän perheessä tällä hetkellä muuta mainittavaa...yritän saada aikaan ensi kerralla vähän iloisemman postauksen...
Laitan tähän loppuun vähän "fiilistely"kuvia,jos niistä tulisi vähän ilomieltä tähän arkeen....










...tässä näitä hetken katseltavaksi...toivottavasti teillä kaikilla on iloinen ja auringontäyteinen viikko..."tavataan"taas heti,kun kynnelle kykenen...

Halauksin,Marika

17 kommenttia:

Niina kirjoitti...

Kamalia uutisia :(
Otan osaa, kovasti jaksamista kaikille läheisille.

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

Voi miten surullisia uutisia saittekaan...

Otan osaa suruunne!
Elämä on niin merkillistä, koskaan ei tiedä kenenkä vuoto on seuraavaksi lähteä. Voimia teille ja Jukan perhelle.

Lämpimin halauksin ystäväni.♥

Lumilivia kirjoitti...

Voi ei, kamalia uutisia :(
Osanottoni.
Voimia arkeen, sitä varmasti tarvitsette!

sylvi kirjoitti...

Voi mikä surullinen uutinen.
Otan osaa.
Voimis sinulle ja kaikille läheisille.♥

Tuli mieleen tämä lauselma.

Jokainen päivä on hyvästijättö eiliselle.
Jokaisena päivänä meillä on mahdollisuus valmistautua hyvästijättöön välittämällä,rakastamalla,puhumalla ne asiat,jotka pitäisi puhua nyt,kun se vielä on mahdollista.

AnnaO kirjoitti...

Voi ei.. Osanottoni suruunne ja voimia ♥

Anonyymi kirjoitti...

Aina niitä muistutuksia tulee siitä, että pitäisi muistaa elää "kuin viimeistä päivää" -koskaan kun ei tiedä milloin se viimeinen aamu koittaa. Vai koittaako.

Jaksamista♥

Senni kirjoitti...

<3

Kyllä täällä varmasti jaksan pysyä mukana höpinöitäsi lukemassa! :) Minunkin oli alkuun tarkoitus vaan joskus laitella jotain sisutukseen/remppaan/tuunaukseen liittyviä juttuja, mutta kyllä blogiini on tainnut tulla paljon enemmän muuta kuin noita :D

Heidi kirjoitti...

Olen hengessä mukana surussanne, elämä ei tunnu aina oikeudenmukaiselta...jäljellä on kuitenkin ihanat muistot. Voimia...

Paula kirjoitti...

Nuoren ihmisen kuolema on erityisen järkyttävä ja epätodellinen kauneutta ja ihanaa kesää vasten.

Monilla muillakin bloggaamisen aiheet laajenevat esim. käsitöistä muuhun elämään ja monen monituisiin asioihin. Mutta kyllä kai niitä yhdenkin asian blogeja on.

Iris kirjoitti...

Jonain päivänä tuuli vie pilvet ja aurinko tulee esiin.
Jonain päivänä suru on kevyempi kantaa ja muuttuu kauniiksi kaipaukseksi.
Voimia sinulle ja Jukan vaimolle. Hän tarvitsee nyt tukea ja ystäviä.

Sirutuuli kirjoitti...

Otan osaa.
Onneksi hän sai kuolla onnellisessa elämänvaiheessa ja kaikkein parhaimmalla tavalla, nukkuessaan.

Blogeista parhaimpia ovat sellaiset, joissa kirjoitetaan monesta asiasta laidasta laitaan.

Unknown kirjoitti...

Voi miten surullinen kohtalo hänellä oli. Otan osaa minäkin, eipä sitä oikein tämmöisten suru-uutisten jälkeen jaksa olla ihan hirveen iloinen mistään. Kauniit kukkakimput ja ihanaa kun sytyit kynttilän hänelle.

Minustakin blogeissa saa ja pitääkin olla muuta, onhan se vähän kuin päiväkirja. Ei elämä ole pelkkää ruusuilla tanssimista ja täältä löytyy kyllä aina vähän lohtua ja lohduttajia. Ja silleenhän me tutustumme toisiimme kun kertoo sen mitä haluaa omasta elämästään, toiset enemmän ja toiset vähemmän.

Tsemppiä Marika ja iiiiiiso voimahali.

Maarit kirjoitti...

Surullista todellakin, osanottoni myös. Ei ole elämä aina reilua kun nuoret ihmiset lähtee...Voimia sinulle ja kaikille joita tapaus koskettaa,
muuten sinulla taas niin ihania kuvia, kiitos niistä ystävä hyvä!
Täältäkin lähtee voimahalit sinne ♥♥♥

Linda kirjoitti...

Eksyin ensimmäistä kertaa blogiisi ja voi kuinka surulista teille on juuri :( Uskon, että ajatukset ovat nyt muussa kun sisustamisessa joten hyvähän se on purkaa ulos mielestään tuo asia. En vielä ehtinyt selata blogiasi taaksepäin, mutta teen sen seuraavaksi kunhan saan vauvan unille... Blogisi vaikuttaa aivan ihanalle!

Oikein paljon voimia ja osanotto teidän ja ystävienne perheen surussa. Kauniita kuvia olit laittanut ja kukkia poiminut ystävänne muistoa kunnioittamaan.

Hyvää kesän jatkoa sinne.

Linda

Liisa kirjoitti...

Aina ei riitä ihmisen ymmärrys näissä asioissa...
Jotenkin sitä on räpisteltävä elämässä eteenpäin ja uskottava, että kaikella on tarkoituksensa...Vaikkei sitä surun hetkellä jaksakaan ymmärtää.
Syvin osanotto läheisen ihmisen poismenon johdosta sulle ja perheellesi, Marika!
Kyllähän tällaisista asioista saa ja voi postata, vaikka sisustusblogia muuten pääasiassa pitäisikin. Voimia teidän perheelle surun keskelle!
Lämpimästi halaten, Liisa

Lovviisa kirjoitti...

Voimaa ja valoa :)

Aikku kirjoitti...

Voi, otan osaa! Nuoren ihmisen kuolema on aina vaikea kestää ja ymmärtää:( Meidän kaikkien tulisi osata nauttia ja iloita elämästä, kun vielä terveitä olemme, koskaan ei tiedä, milloin terveys tai koko elämä loppuu...